Suomen ympäristökeskus: kuntien ilmastopäästöt reippaassa laskussa

Suo­men ympä­ris­tö­kes­kuk­sen ennak­ko­tie­don mukaan kun­tien kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­töt ovat las­ke­neet vii­me vuon­na noin 9 pro­sent­tia vuo­teen 2022 ver­rat­tu­na. Myön­tei­nen kehi­tys joh­tuu pää­osin ener­gia­sek­to­rin eli säh­kön- ja kau­ko­läm­mön­tuo­tan­non puh­dis­tu­mi­ses­ta. Kulu­tus­säh­kön pääs­töt pie­ne­ni­vät perä­ti noin 32 pro­sent­tia ja säh­kö­läm­mi­tyk­sen pääs­töt noin 35 pro­sent­tia. Kau­ko­läm­mön pääs­töt las­ki­vat noin 21 pro­sent­tia.

”Ener­gia­sek­to­rin pääs­tö­jen pie­nen­tyes­sä mui­den pääs­tö­sek­to­rien kuten tie­lii­ken­teen, työ­ko­nei­den ja maa­ta­lou­den mer­ki­tys pääs­töis­sä koros­tuu. Näi­den sek­to­rien pääs­tö­jen pie­nen­tä­mi­seen tuli­si­kin jat­kos­sa kiin­nit­tää enem­män huo­mio­ta, jot­ta kun­nat, maa­kun­nat ja Suo­mi saa­vut­tai­si­vat pääs­tö­ta­voit­teen­sa”, eri­kois­suun­nit­te­li­ja Jari Rant­si Suo­men ympä­ris­tö­kes­kuk­ses­ta sanoo.

Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä vuo­des­ta 2005 läh­tien pääs­töt ovat vähen­ty­neet 37 pro­sent­tia ja vuo­teen 1990 ver­rat­tu­na 39 pro­sent­tia. Kehi­tys­kul­ku on siten myön­tei­nen, mut­ta lisä­toi­mia tar­vi­taan sekä alu­eel­lis­ten että kan­sal­lis­ten ilmas­to­ta­voit­tei­den saa­vut­ta­mi­sek­si.

Ener­gia­sek­to­ri puh­dis­tuu vauh­dil­la

Ener­gia­sek­to­ril­la kivi­hii­len ja tur­peen käyt­tö vähe­ni, mikä las­ki omal­ta osal­taan kau­ko­läm­mön pääs­tö­jä. Tuu­li­voi­man raken­ta­mi­nen on nopeu­tu­nut Suo­mes­sa eri­tyi­ses­ti vuo­den 2015 jäl­keen. Vuon­na 2023 Tuu­li­voi­man tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­ti kas­voi noin 1 200 MW vuo­teen 2022 ver­rat­tu­na, koko­nais­ka­pa­si­teet­ti oli noin 7 000 MW. Lisäk­si ydin­voi­man tuo­tan­to kas­voi Olki­luo­to 3 ‑voi­ma­lan käyt­töön­o­ton seu­rauk­se­na. Nämä yhdes­sä las­ki­vat säh­kön tuo­tan­non pääs­töin­ten­si­teet­tiä huo­mat­ta­vas­ti Suo­mes­sa.

Tie­lii­ken­teen pääs­töt pie­ne­ni­vät noin 4 pro­sent­tia. Tähän vai­kut­ti tie­lii­ken­teen suo­rit­teen pie­ne­ne­mi­nen, bio­polt­toai­nei­den osuu­den lie­vä kas­vu lii­ken­ne­polt­toai­neis­sa ja ajo­neu­vo­kan­nan säh­köis­ty­mi­nen.

Pääs­töt pie­ne­ni­vät kai­kis­sa maa­kun­nis­sa

Ennak­ko­tu­los­ten mukai­set maa­kun­tien koko­nais­pääs­töt las­ki­vat 5–15 pro­sent­tia vuo­des­ta 2022 vuo­teen 2023, ja myös asu­kas­koh­tai­set pääs­töt oli­vat las­kusuun­nas­sa. Maa­kun­tien pääs­tö­vä­hen­nyk­siä vauh­dit­ti ener­gia­sek­to­rin tuo­tan­non puh­dis­tu­mi­nen ja eri­tyi­ses­ti säh­kön­tuo­tan­non pääs­tö­jen vähen­ty­mi­nen. Erot maa­kun­tien pääs­tö­vä­hen­nyk­sis­sä ovat mel­ko suu­ria. Ero­ja selit­tä­vät muun muas­sa elin­kei­no­ra­ken­ne, eri­tyi­ses­ti maa­ta­lous­val­tai­suus, maan­tie­teel­li­set omi­nai­suu­det kuten etäi­syy­det ja yhdys­kun­ta­ra­ken­ne sekä sää­olo­suh­tei­den ja kau­ko­läm­mön polt­toai­ne­käy­tön erot.

Suu­rim­mat pääs­tö­läh­teet vuon­na 2023 Outo­kum­mus­sa ja myös Poh­jois-Kar­ja­las­sa oli­vat maa­ta­lous ja tie­lii­ken­ne, mit­kä Outo­kum­mus­sa kat­taa 57 % koko­nais­pääs­töis­tä, eli mel­ko suu­ren osan. Vuo­des­ta 2007 vuo­teen 2023 Outo­kum­mun kau­pun­gin pääs­töt ovat vähen­ty­neet 46,3 %, mikä on noin 3 pro­sent­ti yksik­köä enem­män kuin koko­nai­suu­des­saan Poh­jois-Kar­ja­las­sa. Yksik­kö näis­sä pääs­tö­las­ken­nois­sa on ktCO2e eli kilo­ton­ni hii­li­diok­si­die­kvi­va­lent­ti, joka tar­koit­taa seu­raa­vaa: hii­li­diok­si­die­kvi­va­lent­ti on suu­re, jos­sa eri kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen läm­mit­tä­vä vai­ku­tus on muu­tet­tu vas­taa­vak­si hii­li­diok­si­di­mää­räk­si.

Vuon­na 2023 Outo­kum­mus­sa hii­li­diok­si­di­pääs­töt per asu­kas oli­vat 5,7 tCO2e, ja Poh­jois-Kar­ja­las­sa vas­taa­va luku oli 5,9 tCO2e, eli meil­lä on hie­man pie­nem­mät pääs­töt asu­kas­ta koh­ti kuin yleen­sä Poh­jois-Kar­ja­las­sa.

Vuo­des­ta 2007 vuo­teen 2023 pääs­töt Outo­kum­mus­sa per asu­kas ovat vähen­ty­neet 35,6 % ja Poh­jois-Kar­ja­las­sa pääs­töt asu­kas­ta koh­ti on vähen­ty­neet 40,6 %.
Vuon­na 2007 asu­kas­koh­tai­nen pääs­tö luke­ma Outo­kum­mus­sa oli 8,9 tCO2e ja Poh­jois-Kar­ja­las­sa kysei­nen luke­ma oli 9,9 tCO2e, eli läh­tö­koh­tai­ses­ti Outo­kum­mus­sa pääs­töt ovat olleet mata­lam­mal­la tasol­la.