Kalina Ukrainakylä ry auttaa ukrainalaisia sopeutumaan Outokumpuun ja toimittaa apua Ukrainaan

Yhdis­tyk­sen perus­ta­ja­jä­sen Vera Grut­sen­ko ker­too yhdis­tyk­sen toi­min­nas­ta ja sotaa paen­nei­den ukrai­na­lais­ten kotou­tu­mi­ses­ta Outo­kum­puun.

Ukrai­nan kan­sal­lis­puun mukaan nime­tyn yhdis­tyk­sen toi­min­ta alkoi Outo­kum­mus­sa jou­lu­kuun lopus­sa 2023 ja se rekis­te­röi­tiin tam­mi­kuus­sa 2024.

Vera Grut­sen­ko ker­too, että vaik­ka yhdis­tyk­sel­lä on var­si­nai­sia jäse­niä vain vähän, niin yhdis­tyk­sen toi­min­nas­sa on muka­na pal­jon ihmi­siä. Yhdis­tyk­sen tapah­tu­miin ja ret­kiin osal­lis­tuu pal­jon outo­kum­pu­lai­sia, myös koko­nai­sia per­hei­tä.

Kaik­ki ihmi­set, jot­ka halua­vat olla yhdis­tyk­sem­me jäse­niä, voi­vat liit­tyä mei­hin.
Vera Grut­sen­ko

- Me ukrai­na­lai­set olim­me hyvin stres­saan­tu­nei­ta ja masen­tu­nei­ta sodan takia. Se oli todel­la huo­les­tut­ta­vaa. Pää­tim­me aut­taa ukrai­nan kan­sa­lai­sia tääl­lä Outo­kum­mus­sa, Vera Grut­sen­ko ker­too yhdis­tyk­sen perus­ta­mi­sen alkua­jois­ta.

Suomen kieltä opetellaan yhdessä

Suo­men kie­li ja maan byro­kra­tia ovat asioi­ta, jot­ka ovat ukrai­na­lais­ten mie­les­tä tun­tu­neet vai­keil­ta.

- Minul­la oli ja on edel­leen pal­jon kysy­myk­siä joka päi­vä, miten pitää teh­dä mitä­kin. Teem­me yhteis­työ­tä suo­ma­lais­ten kans­sa. Esi­mer­kik­si Lii­sa Hil­tu­nen on anta­nut meil­le pal­jon apua. Hän on hyvin ystä­väl­li­nen per­soo­na ja hänel­lä on todel­la iso sydän, Vera Grut­sen­ko ker­too.

-Alkuun oli myös vai­ke­aa tot­tua Suo­mes­sa kyl­myy­teen. Ennen minua palel­si, mut­ta nyt olen jo tot­tu­nut sii­hen, Vera Grut­sen­ko tote­aa.

Suo­men kie­len oppi­mi­nen on Vera Grut­sen­kon mukaan ollut haas­ta­vaa.

Työl­lis­ty­mi­nen Suo­mes­sa on vai­ke­aa, jos ei osaa suo­men kiel­tä.
Vera Grut­sen­ko

-Olem­me jär­jes­tä­neet kie­li­kurs­se­ja, jois­sa on ollut eri opet­ta­jia. Nyt orto­dok­si­kirk­ko jär­jes­tää suo­ma­lais-ukrai­na­lais­ta kes­kus­te­lu­ker­hoa, jos­sa kaik­ki haluk­kaat voi­vat käy­dä opet­te­le­mas­sa suo­mea, Vera Grut­sen­ko ker­too.

Yhdis­tyk­sen toi­min­taan kuu­luu esi­mer­kik­si eri­lai­set mat­kat, joi­ta on teh­ty ympä­ri Suo­mea. 

-Olem­me teh­neet yhdes­sä joi­ta­kin mat­ko­ja tun­teak­sem­me Suo­mea parem­min, esi­mer­kik­si Hel­sin­kiin, Savon­lin­naan, Kolil­le ja Vala­moon, Vera Grut­sen­ko luet­te­lee. Esi­mer­kik­si Vala­mon luos­ta­rin vie­rai­lul­la ukrai­na­lai­sil­le jär­jes­tet­tiin eri­tyi­nen har­taus Vera Grut­sen­kon pyyn­nös­tä, kos­ka reis­sun ajan­koh­ta oli ukrai­na­lai­sil­le tär­keä­nä muis­to­päi­vä­nä.

Haluam­me tun­tea parem­min tätä maa­ta, sen his­to­ri­aa, ihmi­siä ja elä­mää.
Vera Grut­sen­ko

- Kävim­me myös Jou­lu­pu­kin kyläs­sä Rova­nie­mel­lä. Se oli hyvin mie­len­kiin­tois­ta. Olen hyvin kii­tol­li­nen Hojo Mat­koil­le, kos­ka he jär­jes­ti­vät mat­kan eri­tyi­ses­ti mei­tä var­ten, Vera Grut­sen­ko ker­too.

Yhdistys on saanut apua eri toimijoilta

Vera Grut­sen­ko ker­too, että yhdis­tys on saa­nut pal­jon apua eri tahoil­ta, kuten yksi­tyi­sil­tä ihmi­sil­tä, per­heil­tä, seu­ra­kun­nal­ta, yri­tyk­sil­tä ja yhdis­tyk­sil­tä. Lute­ri­lai­sel­la kir­kol­la yhdis­tyk­sen jäse­net ovat käy­neet esi­mer­kik­si lei­po­mas­sa kar­ja­lan­pii­ra­koi­ta. Kir­kon tilois­sa on pidet­ty myös eri­lai­sia tapah­tu­mia, kuten kon­sert­te­ja.

-Pyrim­me tie­ten­kin aut­ta­maan soti­lai­tam­me ja kan­sa­lai­siam­me Ukrai­nas­sa niin pal­jon kuin voim­me, mut­ta emme tien­neet miten. Otim­me yhteyt­tä Han­nu Vähä­kos­keen ja hän antoi meil­le ehdo­tuk­sia ja pal­jon ohjei­ta, miten voi­sim­me aut­taa. Olim­me yhtey­des­sä myös Sak­san vapaa­eh­toi­siin ja heil­tä saim­me neu­vo­ja, miten kan­nat­taa toi­mia.

-Han­kim­me ja lähe­täm­me esi­mer­kik­si pal­jon alus­vaat­tei­ta haa­voit­tu­neil­le soti­lail­lem­me. Saim­me lah­joi­tuk­se­na ompe­lu­ko­neen ja monen­lais­ta mate­ri­aa­lia, jota käy­täm­me ukrai­na­lai­sia soti­lai­ta var­ten teh­tä­vien eri­kois­vaat­tei­den val­mis­ta­mi­seen.

Pop up ‑kahvilasta varoja yhdistyksen toimintaan ja avustustyöhön

Yhdis­tys on perus­ta­nut Outo­kum­puun ukrai­na­lai­sen kah­vi­lan, jos­ta voi ostaa tilauk­ses­ta ukrai­na­lai­sia ruo­kia ja lei­von­nai­sia. Kah­vi­laan on löy­ty­nyt jo asiak­kai­ta, jot­ka ovat halun­neet tes­ta­ta heil­le uusia ruo­kia, esi­mer­kik­si pii­rak­kaa.

-Toi­min­ta aut­taa mei­tä lähet­tä­mään avus­tus­lä­he­tyk­siä Ukrai­naan ja osta­maan tar­vik­kei­ta eri­kois­vaat­tei­den val­mis­ta­mis­ta var­ten, Vera Grut­sen­ko ker­too.

Vera Grut­sen­ko ker­too, että ukrai­na­lais­ten mää­rä Outo­kum­mus­sa on vähen­ty­nyt sii­tä, min­kä ver­ran hei­tä oli alun perin. Ukrai­na­lai­sia on palan­nut takai­sin koti­maa­han­sa ja osa on muut­ta­nut muu­al­le Suo­meen tai eri maa­han. Outo­kum­puun jää­neet ukrai­na­lai­set viih­ty­vät Vera Grut­sen­kon mukaan hyvin kau­pun­gis­sa.

-Jot­kut Outo­kum­mus­sa asu­vat ukrai­na­lai­set kir­joit­ta­vat suku­lai­sil­leen, että “tämä on maa­il­man paras paik­ka.” Ukrai­na­lai­sia on muut­ta­nut Outo­kum­puun vie­lä nyt myö­hem­min­kin, eten­kin aikai­sem­min kau­pun­kiin muut­ta­nei­den per­heen­jä­sen­ten peräs­sä, Vera Grut­sen­ko ker­too.

- Haluai­sin sanoa suu­ret kii­tok­set suo­men kan­sa­lai­sil­le ja outo­kum­pu­lai­sil­le, Vera Grut­sen­ko päät­tää.

Kaly­na – Ukrai­nan ja sen kan­san sym­bo­li

Kaly­na on Ukrai­nan kan­sal­lis­puu ja sil­lä on pit­kä his­to­ria ukrai­na­lai­ses­sa kult­tuu­ris­sa. Kasa­koi­den tais­tel­les­sa maan­sa puo­les­ta Kaly­na edus­ti maal­leen urheut­ta. Nykyi­sin Kaly­nal­la on usei­ta mer­ki­tyk­siä. Tär­keim­mät niis­tä ovat per­he ja äidin­maa*. Pen­sas sym­bo­loi äitiyt­tä, kukat ja mar­jat lap­sia. Kaly­na kuvas­taa syn­nyin­maa­ta, eli äidin­maa­ta Ukrai­naa. Lap­set oppi­vat sen mer­ki­tyk­sen jo keh­to­lau­luis­sa. Pen­saan punai­set mar­jat sym­bo­loi­vat koti­maal­le vuo­da­tet­tua ver­ta tais­te­lus­sa vihol­li­sia vas­taan. Kaly­na sym­bo­loi myös per­heen ja kan­sa­kun­nan yhtey­den mer­ki­tys­tä.

*Ukrai­na­lai­set kut­su­vat koti­maa­taan äidin­maak­si, kuten me Suo­mea isän­maak­si.
Teks­tin läh­de: Kaly­nan mer­ki­tys — Kaly­na

Maa­han­muut­ta­ja­na Outo­kum­mus­sa ‑jut­tusar­jas­sa ker­rom­me outo­kum­pu­lai­sis­ta maa­han­muut­ta­jis­ta ja heil­le suun­na­tuis­ta pal­ve­luis­ta. Haas­tat­te­lut, teks­tit ja kuvat on tuot­ta­nut tra­de­no­mio­pis­ke­li­ja Rii­na Turu­nen yhteis­työs­sä ELO-hank­keen kotou­tu­mi­soh­jaa­ja Jen­na Mono­sen kans­sa.